Timor Post (23/08/2020)—Populasaun sira iha Suku Ban-Afi kompostu husi Aldeia tolu inklui Ban-Afi, Kua-Nop no Hau-Tifu hato’o problema ekonomia ne’ebé durante ne’e sira hasoru iha pos atake COVID-19.
Xefe Suku Ban-Afi José Tefa aprejenta ba Líder Karismátiku Kayrala Xanana Gusmão bainhira hala’o Misaun COVID ba suku ne’e haktuir, durante pos COVID, populasaun sira hasoru problema ekonomia liuliu bainhira Estadu deklara Estadu Emerjénsia hodi limita movimentasaun populasaun sira nian.
Xefe Suku haktuir, nia populasaun iha aldeia rua simu hotu ona subsídiu $200 ne’ebé governu liuhusi Ministériu Solidariedade Sosiál no Inkluzaun (MSSI) oferese, maibé uma kain hamutuk 216 iha Aldeia Hau-Tefu, maka seidauk simu.
Xefe Suku dehan, ho problema ekonomia ne’ebé nia populasaun sira hasoru, halo iha kalan ema sempre tuda nia uma. Nune’e, nia hatete, nia sente atake moras Covid seidauk daet ba suku ne’e maibé povu bele mate tanba hamlaha no problema sosial oioin.
Total uma kain iha Suku Ban-Afi hamutuk 467. Populasaun hamutuk 2468 inklui feto ho mane no la sura labarik kiik sira.
Iha diálogu ho komunidade sira, Xanana foti ona lista no subliña katak, problema ekonomia sei bele rejolve, maibé moras COVID susar atu rejolve tanba iha nasaun boot sira iha mundu mós infrenta hela problema boot tanba aimoruk hodi kura moras ne’e seidauk deskobre.
“Uluk luta timoroan sira hasoru terus oioin, hamlaha no seluk tan, maibé balu sei moris atu kontinua luta no buka sai husi terus no susar sira hotu,” Xanana hatete.
Xanana dehan, nu’udar Xefe Suku tenke ko’alia nafatin problema ne’ebé nia povu hasoru, maibé tenke fó atensaun maka’as liu oinsá maka prevene moras Corona husi populasaun sira. Nune’e, Xanana husu ba populasaun hotu liuliu iha fronteira atu labele hala’o movimentu ilegal hodi nune’e ba simu tutan moras ne’e husi nasaun viziñu liuliu NTT.
“Problema ne’ebé la’o hamutuk ho Covid mak ekonomia, maibé ita tenke kuidadu maka’as maka halo kedas prevensaun molok moras a’at ne’e ataka timor,” Xanana salienta.
Misaun ne’ebé Xanana lidera atu fó atensaun ba populasaun hotu atu kuidadu ho moras ne’e. Tanba iha funu, ho kilat ita bele haree hetan inimigu, maibé Covid derepente bele daet ba ema no hamate ema lalais de’it. Iha nasaun boot sira lorloron ema mate bele liu rihun, maibé ba timor sorte seidauk daet husi ema ida ba seluk iha rai laran.
Tanba ne’e, tenke kuidadu liuliu iha fronteira sira tanba moras nee importadu. Moras nee hahu iha Xina maibé alastra ona ba nasaun atus resin iha mundu no iha Indonezia moras nee sae maka’as inklui iha NTT. Nune’e, Oekusi hanesan odamatan ka fronteira ho NTT tenke kuidadu liuliu halo movimentu ilegal sira.
Iha sorumutu ne’e Xanana fó mos oportunidade ba Eis Ministru Negosiu Estranjeiru no Kooperasaun (MNEK), Dionisio Babo Soares. Iha intervensaun, Babo dehan, iha nasaun boot sira mos seidauk iha aimoruk. Nune’e, ema mate lorloron la hetan salvasaun maske nasaun sira ne’e iha fasilidade diak tebes.
Observasaun Timor Post haktuir, populasaun iha Suku Ban-Afi simu Líder Nasionál Xanana Gusmão ho entusiazmu. Populasaun sira fó hatais tais tuir kultura suku ne’e nian. Bidu, dansa no dahur halibur sorumutu ne’e. (cao)
1,049 total views, 3 views today
Oinsa Ita nia Reaksaun iha Notisia Nee?
Bele hare Video Seluk :
1
/
2002
CALEMA "LA MAI TL SENTI LAKON HISTORIA IHA SIRA NIA MORIS"
IZLÁMIKU NO PROTESTANTE REKOÑESE TOLERÁNSIA IHA TIMOR NE’E ÚNIKU
PM XANANA: DEZENVOLVIMENTU TENKE HADI'A SIDADE DILI
1
/
2002