DILI (timorpost.com) – Iha loron Sesta (22/03/2024), reprezentante embaixadór Estadu Unidus Amerika (EUA) ba Timor-Leste, Christopher Morehouse, hala’o vizita ofisial ba edifísiu Komisaun Nasionál ba Fasilitasaun Komersiu (KONFAK) iha Pante Kelapa-Dili.
Iha vizita ne’e, reprezentante embaixadór EUA ba Timor-Leste, Christopher Morehouse, promete hodi apoiu instituisaun KONFAK liuliu fasilita kapasitasaun ba funsionáriu sira no sei haree hodi bele apoiu buat seluk tan.
“Hanesan ita hatene katak, Estadu Unidus Amerika iha kometimentu no hakarak kontinua apoiu Timor-Leste liuliu instituisaun ida ne’e, tanba ne’e Estadu Unidus sei haree ba proposta ne’ebé mak iha,” reprezentante Estadus Unidus Amérika, Christopher Morehouse, hateten ba jornalista sira iha edifísiu KONFAK Pante Kelapa, Sesta (22/03/2024).
Nia hatete, EUA ho Eatsu Timor-Leste iha kooperasaun ne’ebé mak metin iha tempu naruk, tanba ne’e EUA sei apoiu instituisaun ida ne’e liuhosi capacity building no seluk tan.
“Hanesan ita hotu hatene katak, Estadu Unidus apoiu ona osan hamutuk millaun 800 USD ba Timor-Leste liuhosi programa oi-oin, tanba ne’e embaixada sei kontinua haree hodi apoiu instituisaun ida ne’e,” nia hateten.
Iha fatin hanesan, Asesór Ministériu Koordenador ba Asuntu Ekonomia (MKAE) e Pontu Fokal ba KONFAK, Maria Angela Freitas da Silva, hatete, ohin (horisehik) simu vizita ida hosi reprezentante embaixadór Amerika ba Timor-Leste iha instituisaun KONFAK.
Nia hatete, instituisaun ne’e tutela ba iha MKAE no instituisaun KONFAK ne’e ninia funsaun mak oinsá atu ajuda Governu hodi halibur instituisaun sira ho bisnis no mós husi parte Governu ho bisnis husi governu ba governu.
“Instituisaun ida ne’e halai liu ba area esportasaun no importasaun. Ne’ebé ita ko’alia kona-ba janela únika prosesu ne’e sei naruk,” nia hateten.
Tanba instituisaun ne’e foin mak instala sekretariadu permanente, no sei buka halibur Timoroan matenek sira ne’e liuliu iha area ida-idak, atu nune’e bele fasilita servisu ne’e ba oin di’ak liután liuliu ba atendimentu kona-ba importasaun no esportasaun.
“Tanba ita haree katak durante tinan barak ona sistema atendimentu liuliu iha diz-Alfandega, sasán sira ne’ebé ke importa mai, ita haree katak lisensa sira ne’e mós ita haree komplikadu tebes,” Angela hatutan.
Tanba ne’e, ho instituisaun ida ne’e sei simplifika no harmoniza oinsá mak ba futuru atu bele atendimentu kona-ba importasaun no esportasaun sira hodi bele la’o di’ak liután.
Aleinde ne’e, instituisaun ne’e mós servisu hamutuk ho Ministériu Komersiu no Indústria no mós ho Ministériu Finansas. Tanba ne’e iha ministériu tolu mak responsavel diretamente ba iha instituisaun KONFAK ne’e.
Tuir nia, Instituisaun KONFAK ne’e ninia rezolusaun aprovadu tiha ona iha tinan 2016, no tuir loloos instala tiha ona kuandu hetan aprovasaun ba rezolusaun kona-ba komisaun ida ne’e, maibé pelu kontráriu fizikamente seidauk eziste.
Maibé ho polítika nonu governu ne’ebé ke lidera husi Primeiru Ministru Kay Rala Xanana Gusmão, fó importánsia tebes ba asuntu ida ne’e, atu nune’e komisaun ida ne’e tenke instala duni oinsá mak atu prepara di’ak liután atendimentu kona-ba area importasaun no esportasaun ne’e rasik.
“Ha’u hanoin katak Nonu Governu ninia polítika liuliu instituisaun ne’e tutela iha Ministru Koordenadór ba Asuntu Ekonómiku, ha’u fiar katak sei fó atensaun mais sériu ba instalasaun sekretariadu permanente ida ne’e,” nia hateten.
Entretantu, KONFAK realiza ona enkontru ho nasaun 14 liuhosi sira ninia embaixada iha Timor-Leste hanesan Brazil, Cuba, Brunei Darusalam, Japaun, Estadu Unidus Amerika, Filipina, China, Uniaun Europeia, Thailandia, Malazia no seluk-seluk tan. No funsionáriu sira ne’ebé mak daudaun ne’e hala’o knaar iha insituisaun KONFAK ne’e hamutuk na’in-16.
5,928 total views, 3 views today
Bele hare Video Seluk :