ADVERTISEMENT

Traballador Nia Terus, Se Nia Responsabilidade?

Timor Post - Ekonomia · Opiniaun
  • Share
Jose Raimundo Ximenes

Husi: Jose Raimundo Ximenes

Kazu timoroan balun ikus-ikus ne’e hetan problema iha rai liur, liu-liu iha nasaun Portugal. Hanesan polemika no dilematiku ba governu Timor Leste. Kuaze timoroan atus mak hasoru problema hanesan, pasaporte, visa, susar hetan kampu servisu no hetan fatin (toba ihafatin publiku). Problema ne’e se nia sala? Governu ka kandidatu traballador ne’e nia sala?

ADVERTISEMENT
SCROLL FILA BA NOTISIA


Hare ba kampu servisu iha rai laran la sufisiente, hodi akomuda ema ba seervisu. Hamosu problema ba dezempregu iha rai laran hahu áas. Laiha kampu servisu, obriga ema tenke hakaas-an buka servisu iha rai seluk.

Tanba kampu servisu iha rai laran laiha, entuan ema barak tenke foti desizaun ho konsekuensia boot, ba buka servisu iha nasaun seluk. Maske nia konsekuensia boot, maibe tenke barani hasoru, tanba situasuan no kondisaun ekonomia no nesidade familia nian obriga. Kondisaun no situasuan moris ne’e obriga, ema barak la moe no tauk, sai traballador iha nasaun seluk.

Iha opiniaun ne’e, eskritor sei espresa hanoin kritiku no análize kona-ba benefisiu no impaktu, ba traballador sira ne’ebe buka moris iha ema nia nasaun. Iha sorin seluk, eskritor mos sei hare pontu inportante sira hanesan: 1) halo identifikasaun fatór sira ne’ebe mak fo influensia ba traballador sira hakarak halo imigrasaun iha rai liur; 2) hare mos kona-ba fatór ne’ebe dudu kandidatu traballador sira hakarak sai imigrante iha ema nia rain; 3) halo inventariu no buka solusaun ba problema ne’ebe traballador sira hasoru iha rai liur.

Lee Mós :
KSTL Ho CCI-TL Realiza Diálogu Ba Traballadór

Rekursu Traballador ba Rai Liur Kada Tinan

Hahú iha tinan 2019 too tinan ne’e, Governu Timor-Leste, liu husi Sekretaria Estadu Formasaun Profisional no Emprego (SEFOPE), kada tinan konsegue haruka timoroan rihun rua too tolu ba servisu iha rai liur. Exemplu iha tinan 2019, Governu Timor-Leste konsegue haruka timoroan nain 2.770 ba servisu iha Nasaun Korea do Sul ho Australia. No iha tinan ne’e, traballador timoroan Korea Sul nain 516 konsegue hatama reseita ba Timor-Leste hamutuk $. 3,862,589.77.

Traballador hirak ne’e, hanesan traballador ne’ebe hetan kontratu no fasilita husi governu Timor Leste. Seidauk konta ho traballador sira ne’ebe fasilita an rasik (privadu) ba servisu iha nasaun UK, Australia, Kanada, Portugal, Españia no nasaun seluk tan.

Kada tinan timoroan rihun sai ba buka moris iha rai liur. Ne’e hanesan planu governu nian atu hamenus empregu iha rai laran? Ka tanba governu laiha kapasidade atu harii kampu servisu? Ou tanba ita nia rekursu umanu la balansu ho kampu servisu ne’ebe iha? Sekarik governu fasilita timoroan ba servisu iha rai liur ne’e fo benefisiu ba nasaun no ema hotu, ita tenke apresia ba governu nia esforsu. Maibe too bainhira governu atu hapara timoroan ba servisu iha rai liur? Tanba rekursu umanu ne’ebe brilante, barak mak sai husi Timor Leste. Nasaun ne’e kiik, maibe tinan-tinan joven rihun ba rihun mak sai husi ne’e, ba oin future nasaun nian ita atu tara ba se? se rejasaun foun hili liu ba moris iha nasaun seluk.

Lee Mós :
"DOMIN SEM FINALIDADE"

Barani Sai Imigrante

Iha nasaun dezenvolvidu sira, inklui Timor Leste mos sempe hasoru problema sira hanesan kiak, menus capital no investimentu, númeru empregu hahú boot, tanba aumenta populasuan.

Fatór determinante saida mak influensia no suporta sidadaun timoroan sira hakarak ba buka moris iha rai liur? Bazeia ba mini perkija ne’ebe eskritor hala’o nota katak, traballor sira ne’e maioria la asesu ba kampu servisu iha Timor Leste. Traballador diaspora hirak ne’e barak  mak backroud edukasaun paska graduadu no maioria iha nivel edukasaun medium. Tanba sira hili sai traballador diaspora? Duke sai rai nain, maibe moris iha dezempregu.

Ema barak foti kosenkuensia no hili ba moris iha ema nia rai, tanba fatór sira hanesan tuir mai ne’e; ida, moris livre no hakmatek; rua, salariu servisu boot; tolu, multi kampu servisu; no seluk tan. Maibe jerálmente, kandidatu traballador diaspora sira ne’e, hakarak ba servisu iha rai liur tanba, hakarak muda kondisaun moris, husi naton ba moris ida ne’ebe diak. Iha esperansa hakarak hetan servisu ho vensimentu ne’ebe boot. Maibe fatór determinadu ba traballador sira ne’e mak fatór ekonomia.

Bazeia ba rezultadu estimasaun ne’ebe uza modelu logit binary, ema hakarak sai imigrante ou traballador diaspora, tanba fatór sira hanesan tuir mai ne’e; estatu kazamentu no hela kleur iha nasaun objetivu (relasional ho fatór sosiál), rendimentu ne’ebe hetan rai liur (fatór ekonomia), no esperensia servisu.

Medida no Protesaun ba Traballador

Fin ba tinan 2022 ne’e, Sekretária Estadu Formasaun Profesionál no Empregu, kosenge haruka timoroan rihun ualu resin ba servisu iha nasaun Korea Sul no Australia. Númeru traballador kada tinan sai ba rai liur, kuaze boot. Husi númeru hirak ne’e, maioria traballador hetan rendimentu diak, moris seguru.

Lee Mós :
Rekruta Guarda Floresta Kontrola Rekursu Naturais

Tanba númeru sidadaun sai ba rai liur boot, governu presiza antisipa lei servisu entre nasaun ne’ebe simu traballador sira. Atu nune’e la bele akontese problema sira hanesan, trafiku umanu, no kria ajensia legal hodi fasilita sira ne’ebe hakarak servisu privadu. Jerálmente traballador sira hasoru problema seluk mak hanesan menus protesaun lei, balun laiha dokumentu resmi (halai husi sistema servisu-ilegal), falta fiskalizasaun Azência Protesaun ba Traballador Migrante sira, no seluk tan.

Liu husi problema hirak ne’e, governu tenke hadia medida protesaun ba traballador migrante sira hanesan; haforsa protesaun no regulamentu ba traballador migrante, mellora supervizaun ba rekrutamentu traballador, mellora servisu ho nasaun seluk atu nune’e la bele mosu trafiku umanu ba traballador migrante sira, tenke iha servisu hamutuk ho Ajensia Protesaun Traballador iha nasaun seluk, no dudu nafatin embaxada Timor nia iha nasaun seluk atu tau kontrola ba traballador sira. No governu mos presija halo rezista movel ba traballador hotu iha rai liur, atu nune’e governu bele iha dadus ofisial ba traballador hotu iha rai liur (laos deit traballador ne’ebe governu fasilita).

 3,532 total views,  3 views today

Oinsa Ita nia Reaksaun iha Notisia Nee?
Like
Love
Haha
Wow
Sad
Angry
You have reacted on “Traballador Nia Terus, Se Nia Responsabilidade?” A few seconds ago

Bele hare Video Seluk :
  • Share
ADVERTISEMENT
SCROLL FILA BA NOTISIA

Notisia Timorpost Seluk


Komentariu :
Timorpost.com. Respeita tebes Ita Nia opiniaun. Laran luak no uza etika bainhira hatoo opiniaun. Opiniaun iha Ita Nia responsabilidsde, tuir lei ITE.

Varanda
Kategoria
Video
Buka
Watch
Facebook
error:
Simu Notifikasaun Hosi Timor Post Online! OK No