DILI—Prezidente Repúblika Francisco Guterres Lú Olo hatete, nia seidauk foti desizaun ba predidu rejignasaun Taur Matan Ruak husi kargu Primeiru Ministru governu daualu tanba sei estuda hela.
“Ha’u sei estuda didi’ak tiha lai, buat sira ne’e hotu la’ós dehan loron ida ka rua de’it,” Lú Olo hatete ba Jornalista sira bainhira hamutuk ho Primeiru Ministru Taur Matan Ruak (TMR) ba kuda ai-oan iha Sabuli Metinaro, Munisípiu Dili, Sexta (13/03/2020).
Lú Olo mós lakohi fó komentáriu kona-ba prazu husi desizaun xefe estadu nian ba pedidu rejignasaun xefe governu nian ne’ebé haktuir iha konstituisaun artigu 112 kona-ba destinu governu ida nian.
Entretantu Taur Matan Ruak ofisialmente entrega tiha ona pedidu rejignasaun ba prezidente repúblika ho rajaun iha ona koligasaun foun atu forma governu dasia, hafoin orsamentu jeral estadu 2020 nian xumba iha parlamentu nasional iha loron 17/01/2020.
Koligasaun foun ne’ebé forma husi partidu CNRT, PD, KHUNTO, UDT, FM no PUDD hetan ona aseitasaun husi prezidente repúblika no husu ona ba koligasaun prienxe rekejitus sira no kumpri tiha ona hodi indijita ona primeiru meinstu foun maka Prezidente CNRT, Kayrala Xanana Gusmão.
Entretantu governu daualu iha fulan Abril posibilidade laiha ona orsamentu duodésimu tanba kofre estadu mamuk ona. Nune’e, tuir planu governu sei halo proposta ba governu hodi nune’e foti osan husi fundu petrolíferu.
Governu presiza tebes osan aleinde ba sustenta mákina estadu, atu selu mós deve ne’ebé tuir kontratu ho kompañia sira tenke selu iha fulan Marsu nia rohan.
Ho kestaun ne’e, iha reuniaun konsellu ministru ne’ebé realiza iha Kuarta (12/03/2020), aprova ona proposta ne’ebé aprezenta husi Ministra Finansas interina, Sara Lobo Brites, kona ba alterasaun datolu ba lei númeru 13/2019, 21 outubru nian kona-ba Orsamentu no Jestaun Finanseira.
Alterasaun ne’e atu bele iha fleksibilidade no fó biban ba governu hodi bele atende situasaun balun hanesan kontratu ne’ebé governu halo ho parseiru sira no ninia montante tenke selu kada fulan.
Proposta alterasaun datoluk ne’e, sei haruka ba Parlamentu Nasionál hodi diskute no hetan aprovasaun molok haruka ba prezidente repúblika promulga.
MF Sei Aprezenta Proposta Levantamentu Millaun 250 Hosi Fundu Petrolíferu
Entretantu Ministra Finansas em Exersísiu i Atuál Vise Ministra, Sara Lobo Brites hatete, semana oin Ministériu Finansas sei aprezenta proposta levantamentu millaun 250 hosi Fundu Petrolíferu iha reuniaun Konsellu Ministru.
Sara esplika, proposta Ministériu Finansas sei aprezenta purvolta millaun 250 ne’e montante husi montante Rendimentu Sustentável Estimadu (RSE). Mais ida ne’e semana oin maka sei tau iha ajenda.
“Ita nia duodésimu fulan tolu tuituir malu ita fiksa ho montante 116 entaun ita nia saldo agora 215 millaun. Ita nia resitas domestika ninia media purvolta 15 millaun fulan-fulan. Entaun ita fiksa duodesimu kada fulan ho 116 ita sukat ho saldo ne’ebé maka agora ne’e ita to de’it ba fulan rua. Maibé ita iha esperensia iha Fulan-Janeiru no Fevereiru ezekusaun menus hosi 116 purvolta 50 pursentu itál millaun de’it,” Sara haktuir.
“Entaun ita hanoin katak se-ezekusaun maka mantein nafatin purvolta 50 pursentu de’it entaun nia montante ne’e sei bele to fulan 4 ida hanesan ne’e”, informa Ministra.
Sara mós esplika liutan katak, agora liga mós ho aprovasaun ida ohin halo alterasaun ba iha artigu 31, governu bele atende nesediade sira ne’ebé maka bo’ot. Hanesan selu dívida publika externa ne’ebé maka nia loron pagamentu monu iha Marsu. Embora montante ladu’un bo’ot i nomós nesesidade lubuk ida guvernu tenki selu iha Marsu nia laran, quer dizer despeza iha Marsu bele liu-ituan ida ne’ebé maka ita ezekuta iha Fevereiru pode ser bele to’o iha 60 ou 70 pursentu. Ida ne’e hanesan mós briliante dalaruma ezekusaun bele sa’e tanba projetu fiziku sira ne’ebé maka la’o hela.
“Tanba ne’e maka ita halo kalkulu ne’e maizomenus se semana oin aprezenta duni iha Konsellu Ministru ita sei husu 250 millaun para bele kobre despezas apartir husi Maiu ba oin. Maibé ida ne’e depende ba desizaun hosi ita nia parte líder sira no desizaun polítika sira”, reforsa Ministra.
Molok remata Ministra informa liutan katak, tanba ita sei haruka ba Parlamentu Nasionál (PN) ne’e maka Ministériu Finansas hakarak propoin em antecedencia. Tanba Parlamentu nia maka ajenda ba plenária ida-ne’e ita labele to’o ultima de ora maka ita foin haruka ba Parlamentu. Tanba ida-ne’e maka ami haruka em antecedência Parlamentu maka tetu no presija ajenda ka la’e. (cao)
742 total views, 3 views today
Bele hare Video Seluk :