Loron 12 Novembru 1991, nu’udar parte ida importante tebes ba luta ukun rasik an, tanba momentu ne’ebá juventude timoroan hatudu sira nia espíritu eroiku hodi loke mundu nia matan kona-ba injustisa ne’ebé timoroan hasoru ba direitu autodeterminasaun hakarak ukun rasik-an.
Ho espíritu ukun rasik an nian, joven barak mak iha tempu ne’ebá ho aten barani sakrifika sira nia isin no klamar ba libertasaun Rai Doben Timór Lorosa’e, iha Santa Krús, Dili. Balu kanek no balu mate, to’o ohin loron sira barak nia paradeiru ladauk hetan.
Loos duni katak timoroan liu-liu joven sira ne’ebé luta no mate iha luta ba ukun rasik an la’ós iha loron 12 Novembru ne’e de’it. Loron 12 Novembru ita konsidera espesiál tebes nu’udar loron ne’ebé reprezenta akontesimentu eroiku juventude timoroan nian iha fatin barak ho tempu ne’ebé la hanesan.
Ohin loron, ita ne’ebé sei moris liu-liu sobrevivente sira selebra 12 Novembru tinan-tinan atu reflete tempu pasadu hodi hanoin saida mak tenke halo ba oin. Povu tomak merese hato’o parabens ba juventude loriku asuwa’in sira.
Ho komemorasaun loron juventude nasionál ba dala 32 ne’e, timoroan sira liu-liu foinsa’e sira ohin loron atu bele banati tuir espíritu dame no unidade ne’ebé joven sira uluk hatudu hodi ita bele ukun rasik an.
Juventude sira ohin loron tenke tau aas interese nasionál hodi bele lori dezenvolvimentu hodi mantein bali estabilidade nasaun no estadu nian. Agora tempu ba juventude sira atu fó liman ba malu hodi dezenvolve Rai Doben Timór Lorosa’e, liberta povu husi ki’ak no mukit.
Tempu rezisténsia uluk Timoroan iha kometimentu ho objetivu ida oinsá mak atu hetan ukun an no tempu agora atu defende moris di’ak.
Atu hetan moris di’ak, presiza duni estabilidade iha rai-laran, banati tuir espíritu unidade ho domin ba ita nia rain halo sakrifísiu, responsabilidade no dame ne’ebé sira husik hela. Tanba sira mate atu ita hetan ukun rasik-an, sira nia sakrifísiu labele monu ka lakon leet de’it.
Nu’udar jerasaun foun, tenke kaer metin valór ukun rasik an ne’ebé joven sira mate iha funu laran inklui masakre sira iha fatin-fatin inklui iha Santa Krús ne’ebé sira husik hela mai ita atu ita prienxe ho luta foun mak hala’o dezenvolvimentu iha setór hotu-hotu atu povu bele hetan moris di’ak, atu sai nasaun no estadu ne’ebé dezenvolvidu hanesan mós nasaun sira seluk iha rai klaran.
Foin sa’e timoroan ohin loron labele halo traisaun fali ba luta no sakrifísiu ne’ebé sira uluk halo ona hodi ohin loron ita bele moris iha ambiente liberdade nian. Hahalok kria grupu ne’ebé laiha.
1,232 total views, 12 views today







Bele hare Video Seluk :




