ADVERTISEMENT

XINEZA: POZITIVU DOMINA NEGOSIUS IHA TIMOR LESTE

Timor Post - Ekonomia · Siensia
  • Share
Hermenigildo da Costa Tilman, Alumni Universidade Sanata Dharma, Fakuldade Filozofia no Teolojia Yogyakarta Indonézia

(Husi: Hermenegildo da Costa Tilman, Alumni Universidade Sanata Dharma/Fakuldade  Filozofia no Teolojia Yogyakarta Indonézia)

Iha mundu Globalizasaun ohin loron dezenvolvimentu kontabilidade setór públiku, liu-liu Timor-Leste iha area investimentu sai preokupasaun boot tebes. Hare ba situasaun rai laran, ohin loron sasán (investimentu) negósiu née maka domina liu husi Xineza. Polítika Xina mai ho ninia type (modelu) ne’ebé maka baratu, fasil hodi dada/atrai konsumidór\a (hola na’in) sira lalais liu hodi ba sosa sasán sira. Dezenvolvimentu di’ak presiza iha kolaborasaun no kontribuisaun husi negósiu rai laran nian. Atu hadi’a negósiu rai laran ne’ebé mak maduru (quality) presiza estadu mós tau matan ba emprezáriu rai-laran hodi hadi’a mentalidade no kualidade negósiu rai laran nian hodi sai di’ak liu husi promosaun (festival) ba iha merkadu global.

ADVERTISEMENT
SCROLL FILA BA NOTISIA


Tuir realidade ne’ebé ke iha los katak polítika china “sangat luar biasa”signifika katak Xineza uja nia lójika matenek (intelijénsia) pozitiva dunik domina negósiu rai laran (Timor-Leste). Ita dehan Laos la gosta negósiu china maibé husi polítika china nian ne’ebé mak lao neineik maibé pasty nafatin hamate rendimentu negósiu ki’ik rai laran nian. Se enkuantu estadu nafatin haksolok ho investimentu china hodi haluhan hadi’a nia investor rai laran sira, maka ita hotu sei sai atan iha rai laran. Iha polítika sira (china) Laos deit foka liu ba iha area negósiu sasán konstrusaun maibé realidade ai-funan supremene’ebé mak bele fó ba negósiu ki’ik timor nian atu fila liman mós mate tanba China fan hotu. Ida ne’e presiza ita nia hare hamutuk.

Los katak ema Xina sira maioria iha Dili no mós iha distritu balu iha territóriu Timor laran. Ho sira nia prezensa sai kestaun boot ba emprezáriu rai laran rasik. Kestaun boot ne’ebé mosu iha emprezáriu rai laran tanba lakon iha esperiénsia servisu no kualidade sasán.

Ita hare rasik ho matan nakloke katak husi investor kampaña barak ne’ebé maka mai serbisu iha ita nia rai laran sempre lori nia emar (tékniku), ne’e realidade. Ho prinsípiu katak “siap di pake” tanba iha ona koñesimentu sobre servisu iha area refere. Pergunta mai ita tanba sá prosesu konstrusaun dalan, uma, eletrisidade, mina-gas, tékniku no enjeñaria sira sempre husi nasaun li’ur? Saida mak falta husi ita nia nasaun? tékniku no enjeñaria\a sira iha rai laran maka la iha kualidade ou oinsá?  Ida ne’e la’ós kestaun krítiku maibé atu buka solusaun. Tanba ida ne’e mentalidade at ne’ebé mak akontese. Se karik ita dehan ita nia tékniku no enjeñaria sira fraku di’ak liu taka tiha Universidade sira ne’e be maka hamahon an iha departamentu Tékniku no mós Enjeñaria tanba la iha kualidade (level di’ak).

Sasán konstrusaun no tékniku sira sei export husi nasaun Xina no Indonézia, hakarak ka lakohi ita (tékniku no enjeñaria) rai laran nafatin sai atan (bainaka) ba iha nasaun rasik. Maibé buat ne’ebé maka presiza ita hotu hatene katak trabalhadores estranjeiru ne’ebé servisu iha nasaun ida ne’e manan saláriu boot, laos tanba sira ema estranjeiru maibé liu-liu tanba sira nia skill no produtividade as liu Timor oan rasik. Ida ne’e sai hanesan reflesaun boot ida mai ita hodi reflete an katak skill sai fatór importante ita estratéjia dezempregu nian.

Los dunik katak husi ita barak la gosta prezensa ema china nian maibé tanba de’it sasánne’ebé mak ita seidauk iha hakarak ka lakohi tenke simu maski ita nia laran la simu. Buat ne’ebé estadu timor-leste tenke toma atensaun maka presiza kria lei ida hodi bandu ema estranjeiru sira hodi sosa rai no sai Nain ba rai. Tanba hakarak ka lakohi povu timor liu-liu ba feto sira barak mak kaben ona ho ema china. Husi polítika kaben nian ema china uza maneira ida ne’e hanesan estratéjia ida hodi bele sai Nain ba rai. Ho ida ne’e maka presiza estadu nia atensaun.

Lee Mós :
Horta Konsidera Programa Rekoperasaun Ekonomia iha Timor Sabraut no husu Governu Lalika Lakon Tempu ba Dubai

Iha esperiénsia ki’ik oan ida bainhira ami sei estuda iha nasaun viziñu Indonézia  Kartu Izin Tinggal Belajar  (KITAS) kada tinan nafatin nia montante aumenta tinan ida nia bele aumenta 5 dolar ezemplu 2017 kitas kada tinan 2 nia hetan dua juta rupiah maka tinan oin nia sa’e ba 250. Ne’e kada tinan. Hanesan estudante ne’ebé ba buka matenek tanba ta’uk hetan deportasaun no bele fó impaktu ba estudu maka hakarak ka lakohi tenke kumpre. Ida ne’e hanesan ezemplu ki’ik ida ne’ebé hatudu katak ema nia estadu la halimar ho ema estaleiru sira. Fila fali mai ita nia rai laran, oinsá aplikasaun estadu timor ba taxa ema estranjeiru sira ne’ebé maka mai halo negósiu iha rai laran, tanba hakarak ka lahohi husi taxa sira ne’ebé mak emprezáriu estranjeiru sira selu hodi hadi’a fali produtu no situasaun rai laran ne’ebé maka sei menus. Lukru ne’ebé mak estadu hetan husi kobransa  (selu taxa) hodi hadi’a fali rendimentu no dezenvolvimentu país ne’e rasik.

Oinsá maka bele dezenvolve negósiu rai laran? Buat ne’ebé maka importante maka hametin no hadi’a hanoin no mentalidade no kapasidade skill hanoin ne’ebé maka kriativu, innovative no reflective. Ho hanoin ne’ebé maka kriativu no refleksivu muda ema nia konxiénsia hanoin ne’ebé maka pasadu sai ba hanoin ne’ebé maka kriativu hodi hadi’a ba presente no mós futuru.

Sistema Polítika Sosializmu

Funsaun husi sosializmu (Karl Marx) hodi kontra kapitalizmu (Adam Smith,). Sosializmu nia knar maka fó liberdade ba ema tomak atu hetan direitu (status quo) tuir kritériu servisu nian. Point importante ida ne’ebé husi sosializmu hanesan métodu ida hodi halo kontrolu ba sasán katak la iha sasán ida maka nia status quo mesak maibé buat hotu iha nasaun ida nia laran ema hotu nian (milik bersama). Funsaun husi kapitalizmu maka hamoos status quo sai ba status hamutuk. Karizma husi sosializmu maka hamoos hahalok ne’ebé hakarak sasán sai nain mesak, ho sosializmu hakarak sasán ne’ebé mak iha hakarak hotu-hotu iha direitu ba, bele mós fó ba iha instituisaun estadu hodi halo no fahe tuir kbiit ne’ebé mak iha atu labele hamosu (diskriminasaun no sistema familiars). Maibé tenke hatene katak dala ruma mós sira nia estratéjia la pas (cocok) hodi to nia konkluzaun, tanba sá? Tan ba métodu husi sira nian dala ruma kontra code étiku estadu nian, tanba iha norma estadu nian fó liberdade ba ema hotu iha direitu atu hetan (status quo) ba sasán ne’ebé nia hetan husi nia servisu rasik.

Sistema Polítika Kapitalizmu

Iha buat ne’ebé mak hanesan husi sistema rua ne’e nia funsaun maka oinsá bele buka osan (lukru) husi komérsiu laba/untung). Ida ne’’e maka espiritualidade no karisma husi dari kapitalismo. Osan, sasan, ou natureza (kekayaan alam) sobe bele dehan katak  modal (kapital) se karik bele produz no bele halo investimentu hodi hetan sasan barak. Kapitalizmo produsaun hanesan exemplo fabrika tais depois fan ba merkadu internasional ho montante nebe maka boot liu ongkos produsaun nian. Atividade ida ne’e kompleksu liu tanba presija mesin, hena, kabas, ema servisu (tenaga kerja) atu nune bele halo koordinasaun husi aktividade ekonomia hotu hodi bele hetan valores komoditas valor ekonomia nian. Funsaun husi kapitalismu katak buka osan hodi aumenta osan barak liu. Maneira diak husi kapitalismu maka hola parte mos ema (buruh) barak iha fabrika produsaun nian. Ajuda ema husi kria kampu de trablaho hod fo ba ema direitu tuir buat nebe maka sira hetan iha servisu produsaun nian. Ema (buruh) nia rendemintu depende ba iha servisu produsau kapitalizmu nian. Buat nebe sai komplesidade hodi ita bele hatene maka sistema kapitalizmu  “If by “capitalism” is meant an economic system which recognizes the fundamental and positive role of business, the market, private property and the resulting responsibility for the means of  production, as well as free human creativity in the economic sector, then the answer is certainly in the affirmative, even though it would perhaps be more appropriate to speak of a “business economy”, “market economy” or simply “free economy”. Centesimus Annus §42, Pope John Paul II, 1991.

Timor-Leste: Sistema Kapitalizmu ka Sosializmu

Lee Mós :
Ró Kruzéiru husi Indonézia Atraka iha Portu Dili Antes ba Austrália

Lae, Timor-Leste adota nia sistema demokrasia. Demokrasia nia papel maka fo liberdade ba nia sidadaun hodi  halao moris. Hare ba sistema kapititalizmu ou sosializmu buat rua nebe maka sempre kontaversial iha sistema laran. Sistema kapitalizmu  hanesan maneira ou konstruksaun ida nebe mak nia baze fundamental maka buka osan aumenta osan.

Los katak sistema kapitalizmu nia maneira loke kampu de trabalhu nebe maka boot ba buruh (empregadores) sira hodi serbisu ba, fo fatin ba ema nebe ke la iha serbisu hodi bele servisu. Maibe ema sira nebe maka serbisu ba nia destinu (direitu) mate katak direitu ba moris buat hotu kapitalis (Borjuis) maka iha direitu, kaum buruh (proletar ) so iha direitu kumpri dever nebe maka iha ona sistema kapitazmu nian nebe maka iha. Iha livru Aristotle’s ne’ebé ko’alia kona ba sistema Politics), ni hateten, “The right of property is distinct from its use”.  Ita moris iha nasaun ida ne’ebé maka hatuur ho nia lei (norma) tanba ida ne’e ita hotu hakru’uk ba lei ho ida ne’e ita tenke hakru’uk ba justisa hodi fó respeitu ba division of possessions and forbids invasion of others’ rights through the exceeding of the limits of one’s own property; but the duty of owners to use their property only in a right way does not come under this type of justice, but under other virtues, obligations of which “cannot be enforced by legal action.

Timor-leste nasaun nebe maka demokrasia iha liberdade ba ema hotu hodi bele hato nia-nia sentimentu hanesan sidadaun timor oan. Nudar timor ona iha direitu no dever hodi buka moris livre hanesan sidadaun timor ( KDRTL…).  Oinsa maka ita bele valoriza ita nia ema sira hodi servisu tuir nia direitu katak servisu ho domin, hetan mos ho domin. Perguntas mai ita mak ne’e saida mak halo ita diferensia ho ema seluk bainhira ita sucessu? Buat nebe mak halo ita diferensia ho kapitalizmu china nian maka 1. Disipline times: kustume (cultura) ida ne’e sai hanesan toman ida nebe maka sai ona familiares iha ita nian rain, ita gosta liu kontra oras nebe maka determina ona, 2. Pivoter: seidauk kuinese didiak minat (bakat) iha area refere, katak asalakn servisu, 3. Executor, la iha mentalidade ida katak ita tenki to ba nia fim ktak tenki hetan resultadu nebe diak. 4. Planner katak tenki hatene tujuan ita nian atu nune la fo falhansu ba ita nia mehi servisu nian. 5. Achiever: hahalok ou sistema ida ne’e presija tebes hodi bele kontrolu ba an hodi atinji prinsipiu mris nian.

Lee Mós :
Governu Diversifika Ekonomia, Atu Labele Depende Ba Fundu Mina-Rai

Timor-Leste la adopta sistema kapitalizmu maibe demokrasia fo liberdade ba empregadu sira hodi bele mai loke sira nia fabrika (buisnissman) iha Timor. Liberade ba nasaun dezenvolvidu atu mai loke sira nia fabrika ho intensaun sira bele selu taxa depois estadu uja hodi valoriza fali nasaun ida ne’e. ho ida ne’e hakarak ou lae, china nafatin mai timor maske iha presaun negosiu ba sasan kiik oan tmor oan nian maibe ita nafatin fo tempo ba china tanba ita mos familiares ona ho china rasik. Maibe sistema sira nia ita la aseita tanba ita nudar nasaun demokratika laos liberalismo ou komunizmu. Tanba ita nasaun demokratiku maka nasaun fo liberdade ba nia sidadaun sira hodi buka moris tuir sistema liberdade. La uja (sistema (ditaduru) hodi hanehan nia ema sira maibe fo liberdade absoluta ba sidadaun hodi halao moris. Ho hanoin ida ne’e ita fiar katak sistema kapitalizmu no sosioalizmu hau bele dehan katak ‘not fully’ because the social character of work is not solely oriented to the health of the business enterprise, but also to the health of the entire economy, and the State which rightly collects reasonable taxes on the value created by economic activity.

Konkluzaun:

Hare ba situasaun ohin loron ita seidauk tama iha parte (família) ASEAN nian, maibé realidade investor barak ona maka mai loke sira nia negósiu iha timor-leste.  Iha sente katak husi sira nia prezensa sai ameasa boot mai ita nia emprezáriu ki’ik sira. Ita hanesan timor oan labele nafatin dukur maibé tempu iha ona atu ita hadeer hodi loke matan hare ba ita nia nasaun selae maka ita nafatin sai bainaka iha ita nia uma laran rasik. Hare ba oin aban bainrua ita hola parte ona iha ASEAN maka hakarak ou lae automátika ita hola parte iha sistema ekonomia ASEAN nian. Ida ne’e sei sai preokupasaun boot liu tan tanba sektór investimentu barak mak sei mai timor tanba nasaun ida ne’e nakloke an (demokrasia) ba mundu hodi halo inter koneksaun iha parte sektór indústria no kulturál ekonomia nian. Buat ne’ebé maka ita tenke hatene maka ita nudar nasaun Laos provínsia husi nasaun seluk, tanba ida ne’e ita tenke hahú ona planu estratéjiku ida ne’ebé bele dezenvolve hodi hamoris koñesimentu tékniku, domina siénsia, teknolojia no iha abilidade atu kompete ho nasaun seluk, se ita la kaer prinsípiu fundamental ida ne’e maka ita sei sai nafatin espetadora ne’ebé di’ak iha ita nia rain rasik

Referensias:

  1. Nostis et Nobiscum §18, Pope Pius IX, Dec 8, 1849.
  2. Rerum Novarum §19, Pope Leo XIII, 1891; Quadragesimo Anno §53 and §100.
  • Artikel Catherine Ruth Pakaluk, Ph.D. Socialism and Capitalism in Catholic Social Thought, The Catholic University of America Washington, D.C. July 25, 2018

 9,639 total views,  18 views today

Oinsa Ita nia Reaksaun iha Notisia Nee?
Like
Love
Haha
Wow
Sad
Angry
You have reacted on “XINEZA: POZITIVU DOMINA NEGOSIUS IHA TIMOR LESTE” A few seconds ago

Bele hare Video Seluk :
  • Share
ADVERTISEMENT
SCROLL FILA BA NOTISIA

Notisia Timorpost Seluk


Komentariu :
Timorpost.com. Respeita tebes Ita Nia opiniaun. Laran luak no uza etika bainhira hatoo opiniaun. Opiniaun iha Ita Nia responsabilidsde, tuir lei ITE.

Varanda
Kategoria
Video
Buka
Watch
Facebook
error:
Simu Notifikasaun Hosi Timor Post Online! OK No